ISO 55000 soveltaminen käytäntöön

Kunnossapidosta strategiseen omaisuudenhallintaan

Jo vuonna 2014 julkaistu ISO 55 000 omaisuudenhallinta standardisarja kiinnittää huomion kunnossapidon kasvavaan merkitykseen yrityksien omaisuudenhallinnassa. Standardin tavoitteena on kiinnittää yhä tarkempaa huomiota kokonaisuuksiin ja niihin vaikuttaviin osatekijöihin, joiden vaikutus on tähän asti jäänyt vähemmälle huomiolle.

ISO 55000 teemoja ovat arvon tunnistaminen, pitkien elinkaarien vaikutus kokonaisuuteen, riskien tunnistaminen, riskien, kustannusten ja käytön optimointi, yhdenmukaiset tavoitteet ja läpinäkyvä päätöksen teko. Tavoitteena on että koko organisaation omaisuus palvelee organisaation tavoitteita läpinäkyvästi ja tehokkaasti.

Standardi on käytännössä johdon työkalu selventää itselleen organisaation tavoitteet ja pystyä muodostamaan kuva kokonaisuudesta, jolla koko yhtiön omaisuus valjastetaan entistä tehokkaammin palvelemaan organisaation tavoitteita. Toisaalta yhtenäinen kokonaisuuteen ja aikaperspektiivin huomioiva johtamisjärjestelmä auttaa avaamaan öljyjen ja öljyn ylläpidon merkityksen organisaatiolle.

Perinteinen öljyjen ylläpito ja voiteluhuolto

Vikaantumisammeen muodostumiseen vaikuttavat tekijät täytyy tuntea, jotta kokonaisuuden muotoon voidaan puuttua.

Perinteisesti kunnossapito on ollut vain epäonnistuessaan organisaation johdon huomion kohteena, jolloin kunnossapidon resurssit ja esimerkiksi ennakoiva, ylläpitävä kunnossapito on nähty erillisenä toimintona ja, jonka merkitystä kokonaisuuden hallintaan ei ole täysin ymmärretty.

Voitelu- ja muiden öljyjen käytön ja kunnossapidon kannalta uusi standardi tarjoaa johtamisen rakenteen, jolla luontaisesti kytkee öljyihin liittyvät huoltavat ja ylläpitävät toimet suoraan toiminnalliseen kyvykkyyteen ja sitä kautta arvon tuotantovälineeksi.

Oleelliset muutokset ISO 55000 maailmassa

Ajattelutapojen muutos leikkaa lävitse koko organisaation ja edellyttää lopulta myös toiminnallisia muutoksia:

Organisaatio: Kaikkien organisaation eri osa-alueiden tavoitteiden tulee olla yhteneväisiä. Eri osapuolet ja heidän vaikutus kokonaisuuteen tulee tunnistaa ja yhteen sovittaa.

Johtaminen: Omaisuudenhallinta tulee olla systemaattisesti johdettu, varustettu riittävillä resursseilla ja sen tavoitteet tulee palvella koko organisaation menestystä. Riskien syy-yhteyksien ja jo pienten kriittisten ongelmien eskaloitumisen ymmärtäminen johdon tasolla on kaikille organisaatioille haaste.

Suunittelu: Suunnittelussa tulee ottaa huomioon käyttö, riskit ja vaikutukset muihin järjestelmiin. Kunnon ylläpidon kannalta oleellista on tieto nykytilanteesta, sen kehittymisestä ja mahdollisuuksista puuttua ongelmiin ennen eskaloitumista toiminnallisiksi ja tuotannollisiksi häiriöiksi. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon tilanteen kehittyminen, kunnossapidossa tuotettu tieto nykytilasta sekä tulevaisuudessa muuttuvat tarpeet.

Kunnossapito: Kunnossapidon tulee ymmärtää häiriöiden vaikutukset, tietää reagointimenetelmät ja laitteistojen nykytila reagoidakseen ajoissa oikein heikentyvään kehitykseen tai yllätyksiin. Kunnossapidon tekemien toimenpiteiden vaikutukset tulee huomioida jatkossa suunnittelussa ja johtamisessa.

Jatkuva parantaminen ja tiedonhallinta: Omaisuudenhallinnan toimenpiteitä tulee seurata, tehokkuutta mitata läpinäkyvästi ja huomioiden myös aikaperspektiivi. Organisaatiolla tulee olla menetelmät valvoa omaisuudenhallinnan tehokkuutta ja omaisuuden tuotannollisen kyvykkyyden ylläpidon vaikuttavuutta suoraan johdon alaisuudessa.

Voitelu- ja muiden öljykohteiden erityispiirteet

Tiedonhallinta on kaikissa öljyä väliaineena käyttävässä kohteessa organisaation ydinkysymys. Koneikkojen vaatiman voitelu-, hydrauli-, eristys tai lämmönsiirtoöljyn tyyppi tai laatu ja sen valvonta siten, että mahdollistetaan positiivisia reagointimalleja, vaatii syvällistä osaamista ja tietoa.

Syy-yhteyksien ymmärtäminen ilman oikeaa tietoa muodostuu vaikeaksi varsinkin pitkään jatkuneen heikentyneen kehityksen seurannassa. ”Sammakon voi keittää lämmittämällä kylmää vettä ja pikkuhiljaa kiehuttaen veden mutta ei laittamalla sammakkoa kuumaan veteen.”

Soveltuvan aikajänteen valinta vaatii eri investointihyödykkeiden kohdalla osaamista ja harkintaa. Öljykohteissa, joissa öljyn elinkaarta ja siihen vaikuttavia tekijöitä ei ole tunnistettu sen enempää kuin öljyn ja sen elinkaaren vaikutusta koko kohteen elinkaareen, on kunnon ylläpidon kannalta hyvin haasteellinen.

Oikean tiedon soveltaminen tukemaan tehokkaasti omaisuudenhallinta strategiaa edellyttää osaamista tiedon hankinnassa ja tulkinnassa.  Tarvittavien toimenpiteiden tarpeen tunnistaminen ja oikean toimenpiteen valinta on kriittinen tekijä, jotta öljyjen kanssa toimittaessa voidaan siirtyä omaisuudenhallintastrategian mukaiseen operatiiviseen toimintaan.

Korkealentoista mutta hyödyllistä – kipukohdat

Suurimmat kipukohdat ISO 55000 standardin soveltamisessa ovat yleisesti korkealentoisuus, joka vaatii aina soveltavalta organisaatiolta työtä jalkauttaakseen ajattelumallin ja sopeuttaakseen toimenpiteet vastaamaan vaatimuksia.

Erityisiä kipukohtia ISO 55000 mallissa ovat selkeästi organisaation työn muotojen uudelleen määrittelyjä sen pohjalta miten käytännössä omaisuudenhallinnalta vaaditaan:

1. Informaation jalostaminen tiedoksi – erityisesti oleellinen tieto oikealle henkilölle oikeassa muodossa?
2. Vaikuttavuuden mittaaminen – miten vältetty eskaloituminen arvostetaan?
3. Sopivan varautumisen taso – miten lisääntynyt tieto hyödynnetään?
4. Aikaperspektiivin valinta – ”eskaloituminen on väistämätöntä mutta tahtia voidaan säädellä” -aika antaa mahdollisuuden reagoida kokonaisuuden kannalta tehokkaammin.

Kipukohdat liittyvät usein siihen perintöön miten ”hommia täällä on aikaisemminkin hoidettu” ja miten voidaan rakentavasti lähteä muuttamaan kulutukseen perustuvaa ajattelumallia ja keskittymään täysipainoisesti ylläpitoon.

Lisää aiheesta

Aligning Lubrication Excellence with ISO 55000, Alejandro Meza, Noria Corporation, julkaistu Machinary Lubrication Magazine.

Leveraging the ISO standard to Manage Risks and Realize Value of your organization’s assets. Randy Heisler, LCE 

Power Industry – Can this happen to us? Mikko Etelämäki & Fredrik Aronsson, IF Insurance Company, IF’s Insurance Management Journal 2/2016.