Uusien ratkaisujen käyttöönottoon tarvitaan resursseja - aikaa ja rahaa. Huolimatta siitä miten suuria etuja uudesta ratkaisusta on – esimerkiksi pyörästä vankkureissa verrattuna kantamiseen – käytännön tasolla huomio kiinnittyy päivittäisten välttämättömien työtehtävien hoitoon eikä strategisien parannuksien käyttöönottoon jää aikaa. Parannusten käyttöönottoon on kuitenkin olemassa tavat voittaa haastavatkin esteet.
Erityisesti voitelu- ja hydrauliöljyä käyttävien laitteistojen parantaminen on pitkäjännitteistä työtä. Riippuen lähtötilanteesta, tilanne saattaa jopa heikentyä parannusten löytäessä piilossa olleita ongelmia, jotka eivät vielä ole eskaloituneet vaurioiksi.
Voitelun ja hydrauliikan käyttövarmuuden kehittäminen on kuitenkin mahdollista myös pienillä, hyvin vähän resursseja kuluttavilla menetelmillä, joista käymme tässä yhteenvedon lävitse:
1. Tilastollinen seuranta
Mielikuvat hämäävät, joten yksinkertainen ongelmien ja toimenpiteiden seuranta on kaiken kehittämisen lähtökohta. Jotta asioiden parantamiseen voidaan pyytää budjettiorganisaatiossa resursseja, pitää pystyä osoittamaan nykytilanteen kustannusvaikutus. Samoin tehtyjen investointien tuottoa on kyettävä seuraamaan ja niiden vaikuttavuutta on kyettävä arvioimaan.
Kun on pystytty luomaan kokonaiskuva, voidaan seurantaa kehittämällä tarkentaa yhä monipuolisemmin esimerkiksi juurisyyanalyysien avulla ja lukemattomilla muilla tavoilla. Tarkentamisessa on kuitenkin sudenkuoppansa. Vaikka 8/10 laitteistorikosta olisikin voiteluongelmista johtuvia, muista syistä johtuvat vauriot saattavat viedä huomion täysin väärään suuntaan. Voiteluongelmien puolittaminen 4 tapaukseen kymmenestä ei nimittäin vähennä kokonaismäärää (jos se määritellään 10 tapaukseksi). Tällöin muut häiriöt vain korostuvat.
2. Yksinkertaiset periaatteet käyttöön - vähintään
Kun voitelussa käytetään voiteluöljyä, on sen vastattava sille asetettuja vaatimuksia eikä se saa sisältää ulkopuolisia ainesosia eli epäpuhtauksia. Epäpuhtauksien absoluuttinen määrä kasvaa epäpuhtauksien koon pienentyessä, jolloin pienetkin epäpuhtaudet ovat merkitseviä käyttövarmuutta maksimoitaessa. Riittävän tiheän suodattimen käyttö on aina suositeltavaa eikä suodattimen tukkeentuminen ole suodatinongelma vaan öljyn puhtausongelma.
Viskositeetti on joskus myös haastava kysymys. Viskositeetti muuttuu lämpötilan muuttuessa. Toiset öljyt reagoivat vähemmän kuin toiset mutta yhtä kaikki - käyttölämpötilalla on merkitystä. Nyrkkisääntö on, että viskositeetti puoliintuu lämpötilan noustessa 8 asteella. Öljyn viskositeetti määritellään suhteessa lämpötilaan, jolloin esim. ISO VG 46 öljyn viskositeetti on 46 cSt kun lämpötila on 40 °C. Jos käyttölämpötila onkin 50 astetta, viskositeetti puoliintuu heikentäen merkittävästi öljyn voitelukykyä. Toisaalta suunniteltua alemmassa lämpötilassa voitelukalvo paksuuntuu, mutta vastaavasti virtaavuus heikentyy heikentäen jälleen tosiasiallista voitelua.
3. Uudet ratkaisut edellyttävät uutta toimintakulttuuria
Pelkät uudet ratkaisut eivät riitä vaan käyttöhenkilöstö pitää sitouttaa ja motivoida uusien ratkaisujen käyttöön. Muutosvastarinta pitää hyväksyä luonnollisena ilmiönä - toimintakulttuurina. Toimintakulttuuri tehostaa toimintaa ja tekee siitä luotettavaa. Toimintakulttuurin muutos vaatii aina motiivin sekä organisaatiolle että työntekijän henkilökohtaisella tasolla. Kustannussäästöt, vaikka ne turvaavat työpaikat jatkossa, harvoin yksilöille riittävät motiiveiksi opiskella uutta ja toteuttaa vaativia kehityshankkeita.
Uusien ratkaisujen käyttöönotossa on myös kiinnitettävä erityistä huomiota niiden soveltamiseen. Epäkäytännölliset tietojärjestelmät, epäselvät ohjeet sekä vaikeat käytännön työkalut eivät houkuttele käyttämään niitä. Siirryttäessä esimerkkisi voiteluöljyn suorituskyvyn ylläpitoon eri kohteiden ja myös organisaation tasolla, koko henkilöstö tulee saada ymmärtämään kokonaisuus sekä pienten yksityiskohtien merkitys kokonaisuudelle.
Hyvin usein kunnossapidon IoT-strategioiden äärellä luodaan hieno järjestelmä mutta jonka käyttöönottoon organisaatio- ja henkilöstötasolla ei uhrata riittävästi resursseja.
4. Tavoitteet pitää määritellä
Konerikko tai laitteistovaurio ei ole luonnonlaki. Esimerkiksi metallin murtuminen vaatii aina jonkun voiman murtamaan metallin ja yleensä tällainen voima on kohteelle suunnittelematon. Mikäli olosuhteet ovat ja pysyvät suunnitelluissa puitteissa, laitteistojen käyttövarmuus on täysin toinen kuin raja-arvot ylittävässä käytössä.
Myös öljyn puhtaustaso pitää määritellä ja epäpuhtauksien määrä täytyy pitää alle tavoitetason. Epäpuhtaan voiteluaineen käyttö voiteluaineena ei toimi vaikka se olisi uutta. Myös pehmeiden epäpuhtauksien merkitys saattaa yllättää sillä laitteistojen pyöriessä riittävän lujaa ja kauan pehmeätkin epäpuhtaudet vaikuttavat uskomattoman paljon.
Käytännössä suurten kokonaisuuksien kunnossapidon hallitseminen lähtee yksityiskohdista ja prosessien määrittelystä. Miten käsitellään laitteistoja, miten huolto organisoidaan ja miten näiden onnistumisia mitataan.
5. Laiterikon ennustaminen – keskitytäänkö oikeisiin asioihin
Ennustajalla on psykologinen etu: kun ennustaa oikein laiterikon, saa ihailua ja tunnustusta, että tuntee laitteiston. Sitä vastoin, jos ylläpitää järjestelmän kunnossa käyttöhäiriöttä, se on ”business as usual”, eikä aiheuta kiitoksen tai palkitsemisen aihetta. Taloudellisesti laiterikot kutenkin ovat merkittävä kuluerä eikä suorituskyvyn ylläpitoon käytetyt kulut suhteudu juuri mitenkään niihin, niiden ollessa murto-osia seisokki ja korjauskustannuksista.
Moni on törmännyt hienoon järjestelmään, joka pystyy ennustamaan laiterikon hämmentävällä tarkkuudella. Itse asiassa jo maataloudessa tunnettiin voimansiirtonivelliittimessä tällainen pultti, joka katkesi laitteiston osuessa kiveen ja ehkäisi pahempia vaurioita. Sielläkään ei tarvinnut olla ”sherlock holmes” ymmärtääkseen, että pultin katkeaminen kivisellä pellolla on vain ajan kysymys. Jos laitteiston tuntee hyvin, laitteiston hajoamisen ennustaminen ei ole ollenkaan mahdotonta.
Hyvin organisoidussa kunnossapidossa pitää seurata tekijöitä, jotka mahdollisesti ja jollain todennäköisyydellä eskaloituvat myöhemmin laiterikoiksi. Näinä päivinä esimerkiksi hyvin usein ollaan kiinnostuneita metallien esiintymisestä. Tämä on tietysti ymmärrettävää koska tällöin voidaan suhteellisen suurella varmuudella sanoa laitteistorikon olevan kehittymässä ja tämä antaa myös mahdollisuuden myydä ja ostaa uusia laitteita ja huoltoa. Samoin värinät kertovat laitteissa kehittyneestä vauriosta mutta tällöin vaurio on jo syntynyt. Sen sijaan keskittymällä tekijöihin, jotka vaarantavat voitelun, ennustettuja laiterikkoja voidaan vähentää.
Kirjoittaja Mikko Oksanen on Fluid Intelligencen johtava öljyasiantuntija.