Öljyn elinkaarikustannukset

Öljyllä, kuten kaikilla pitkäkestoisilla tuotteilla on elinkaarikustannukset, jotka sisältävät huomattavasti laajemman skaalan kuluja kuin ensi ajattelemalta tuntuu. Elinkaarikustannusten hallinnan kannalta on olennaista tunnistaa kaikki kulut, jolloin niihin voidaan vaikuttaa kustannustehokkaasti. Huomio kannattaa aina kohdistaa sellaisiin kuluihin, jotka eivät ole välttämättömiä ja joihin puuttumalla saadaan paras tuotto.

Elinkaarikustannukset koostuvat

1. Soveltuvan öljyn omaisuuksien selvitys, tarkennus ja sovittaminen yhtiön hankintapolitiikkaan
2. Öljyn osto – dokumentaatio, kilpailutus ja valinta
3. Öljyn ostohinta
4. Öljyn vastaanotto, tarkastus ja käsittely
5. Laskun kierrätys, hyväksyntä ja tarkastus
6. Öljyn siirto varastosta laitteistoon, sisältäen käyttöönottopuhdistuksen ja tarkastuksen
7. Öljyn hävityskustannuksen
8. Öljyn siirtoon käytetyt työresurssit
9. Öljyn siirtoon käytetyt materiaaliresurssit
10. Öljyn kunnon valvonta kustannukset
11. Öljyn kunnon heikentymisen kustannukset – vanhentuminen, likaantuminen, kostuminen tai saastuminen
12. Laitteiston seisokkikustannus öljyn vaihdon ajalta
13. Rahoituskulut öljyn käyttöön sitoutuneista pääomista

Kaikki osavaiheet pitävät sisältään huomattavasti kustannuksia kohottavia tekijöitä joiden tunnistaminen auttaa kunnossapito- tai käyttöorganisaatiota tarkastelemaan kokonaiskustannuksia tehokkaasti.

 

1. Soveltuvan öljyn ominaisuuksien selvitys, tarkennus ja soveltaminen yhtiön hankinta politiikkaan

Soveltuvan öljyn ominaisuuksien selvitys kohdelaitteiston manuaalista tai sen puuttuessa valmistajalta saattaa joskus olla hankalaa. Usein laitteistossa on merkintä ISO VG viskositeetistä mutta ei juuri muita merkintöjä soveltuvasta öljystä. Eräissä laitteissa voidaan myös antaa viittaus soveltuvan laitevalmistajan suositukseen, joissa erikseen saattaa olla raja-arvot öljyn puhtaudelle ja muille ominaisuuksille.

Öljytoimittajalla on usein antaa laitetyypin ja viskositeetin perusteella suositus käytettävästä öljystä mutta ilman laitteisto vaatimustason selvittämistä käyttäjällä on suuri riski öljyn lopullisesta soveltumisesta järjestelmään. Esimerkiksi öljyn ilmanerotus ajan riittävyyden laskeminen laitteiston ominaisuuksien perusteella voi joskus olla pakollista tiedon puuttuessa laitteiston manuaalista.

Esimerkkinä yllättävistä rajoitteista voidaan mainita joidenkin laitteisto valmistajien vaatimus öljyn sisältämien lisäaineiden enimmäismääristä tai kielto ettei tiettyjä lisäaineita saa olla ollenkaan. Joillakin turbiinivalmistajilla on rajoitteita vaikkapa öljyn sinkkipitoisuudelle.

Joskus laitteistojen alkuperäiset vaatimukset ovat ristiriidassa nykyisten ympäristö- tai turvallisuusvaatimusten kanssa, jolloin joudutaan vaatimusten kesken tekemään komppromissejä eri vaatimusten kesken. Öljyn käytön kannalta suurissa käyttökokonaisuuksissa pyritään myös minimoimaan käytettävien öljytyyppien lukumäärä, jolloin eri laitteiden keskinäisten vaatimusten ymmärtäminen ja käytännössä soveltaminen on välttämätöntä.

Oikean öljyn valinta on laitteiston käyttöiän ja öljyn elinkaaren kannalta hyvin merkittävä valinta. Toisaalta laitteistojen vikaantumistilanteissa harvoin tehdään juurisyy analyysiä siinä tarkkuudessa että tutkittaisiin myös öljyn soveltuvuus kohteelle tai sen ominaisuuksien muutoksen vaikutus vaurioon.

Joskus valitulla öljytoimittajalla ei ole tarjota laitteistovalmistajan suosittelemaa öljytyyppiä, jolloin joudutaan tarkentamaan vaatimustasoja tavalla etteivät ne vaaranna laitteistoja mutta antavat mahdollisuuden käyttää valitun öljytoimittajan valikoimaa yhä hyväkseen. Vaatimustasoja pitää tällöin tarkentaa ja varmistaa valintojen yhteensopivuus myös muiden vaatimusten kanssa.

Oikein laaditulla öljyn laatuvaatimus kuvauksella säästetään kustannuksia. Hyvin tehdyn laatuvaatimusten vuoksi öljyn elinkaari maksimoituu, laitteistojen käyttövarmuus paranee ja öljyn tarpeeton kunnostus vähenee.

2. Öljyn osto – dokumentaatio, kilpailutus ja valinta

Öljyn ostodokumentaation laadinnassa voidaan tehdä helposti virheitä, jotka turhaan vaikeuttavat tarjousten vertailua ja estävät parhaan valinnan tekemisen. Mikäli öljyn hankinta tehdään hankintalainsäädännön alaisessa toimessa, kilpailutus dokumentaation tekeminen on erittäin tärkeässä roolissa.

Tavanomaisessa öljyn hankinnassa on syytä huomioida että tavanomaisen öljyerän mukana tulevat tiedot öljyn ominaisuuksista ovat usein vain tyypilliset arvot erän öljylle. Tosiasiallisesti ostaja haluaa että öljyerä täyttää nimenomaan ne huolella tehdyt vaatimukset, jotka ovat erilähteistä kerätyt, sovitettu yhteen kokonaishankintapolitiikan ja muiden vaatimusten kanssa. Dokumentaatiossa on syytä siis huomioida että tarjouspyynnössä on riittävän tarkasti mainittu kriittiset vaatimukset öljylle. Erän tasalaatuisuuden varmistamiseksi on suositeltavaa että öljyerä toimitetaan samasta valmistuserästä.

Öljyerän koko vaikuttaa luonnollisesti öljyn vaatimustasoon. Suuremmalle ostettavalle öljyerälle voidaan asettaa suurempia laatuvaatimuksia kuin muutaman kymmenen litran öljymäärälle. Toisaalta kriittisessä kohteessa jo pienetkin öljyerän ominaisuuksien vaihtelu saattaa olla merkitsevä.

Tehtäessä öljyn hankintapäätöstä on tunnistettava myös ne lisäpalvelut, jotka tarvitaan öljyn toimittajalta kuten dokumentaatio, laboratoriopalvelut, takuu/vaihto-oikeus sekä luonnollisesti jäteöljyn käsittely. Eräille öljylaaduille on esimerkiksi olemassa alkuperäisen toimittajan hyvitysohjelma, jolla vaihdettavasta öljystä hyvitetään osa uuden ostohinnasta.

3. Öljyn ostohinta

Öljyn ostohinta on nykyisin monelle merkitsevin kustannustekijä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan öljyn ostohinta on kuitenkin enintään puolet tai yleensä neljäsosa kokonaiskustannuksista.

4. Öljyn vastaanotto, tarkastus ja käsittely

Tilatun öljyerän vastaanotto, tunnistaminen, tarkastus ja siirto varastoon odottamaan käyttöä aiheuttaa aina kustannuksia riippuen organisaation sisäisistä järjestelyistä. Suomessa öljy ostetaan toimitettuna paikalliseen kohteeseen, jossa varastonhoitaja tai vastaanottoja tarkastaa öljyerän ja kuittaa sen.

Ennen toimituksen hyväksymistä on, ainakin suuremmista tai kriittisistä öljyeristä suositeltavaa tehdä öljyn ominaisuuksien tarkastusanalyysi. Tarkastuksessa voi hyödyntää aiemmin mainittuja öljytoimittajan laboratorioita tai soveltuvaa ulkopuolista kumppania. Mikäli tilaus oli huomattu vaatia yhdestä valmistuserästä, ja vaikka toimituserään kuuluu useita toimitusastioita, voidaan todennäköisyyksiä arvioida ja tehdä tarkastusanalyysi ehkä vain yhdestä toimitusastiasta.

Vastaanoton yksi tärkeimpiä tehtäviä on siirtää toimituserä viipymättä suojaan ettei tilattu erä altistu ulkoisille vaikutuksille, tai varsinkin suuremmilla öljyn käyttäjillä, joudu väärään varastopaikkaan ja lopulta väärään käyttöpaikkaan.

5. Laskun kierrätys, hyväksyntä ja tarkastus

Nykyaikaiset laskujen kierrätysjärjestelmät kierrättävät laskut oikeille hyväksyjille sujuvasti ja nopeasti. Toisaalta harvoissa järjestelmissä on erikseen rakennettu öljyn ominaisuuksille tarkastusjärjestelmää, jolloin ostaja joutuu tarkastamaan käsin tarjouspyynnön, tarjouksen ja tilauksen sekä toimituserän tarkastuksen antamien tietojen yhdenmukaisuuden laskuun nähden.

Mikäli näissä on poikkeuksia, on arvioitava poikkeusten merkitsevyys kokonaisuuden kannalta ensin sisäisesti. Poikkeamista on suositeltavaa aina pyytää lausunto toimittajalta, ja sen pohjalta arvioida voidaanko toimitus poikkeuksista huolimatta hyväksyä. Joka tapauksessa mikäli poikkeamat ovat todennettuja mutta toimittajan esimerkiksi ottaa kantaakseen yhteensopivuus tai käyttöön soveltuvuus riskin, on hankinnassa onnistuttu rajoittamaan menestyksekkäästi vastuita ja jopa ehkäisemään vaurioita tulevaisuudessa.

 

6. Öljyn siirto varastosta laitteistoon, sisältäen käyttöönottopuhdistuksen ja tarkastuksen

Toimitetun öljyn siirto vähittäin kohteeseen käyttöön vaatii yleensä useita työvaiheita. Ensi vaiheessa on varmistettava laitteiston vaatimat öljyn ominaisuudet omasta laitekannasta, valittava sen perusteella varastosta oikea öljytyyppi, siirretään se kohteeseen soveltuvalla välineistöllä ja yleensä aina puhdistetaan öljy käyttökuntoon ennen siirtämistä kohteeseen.

Työvaiheista ehdottomasti tärkein on oikean öljyn valinta varastosta. Kiireessä, laiterikon tai työvuoron päättyessä liian usein otetaan muistinvaraisesti se lähinnä olevasta öljyerästä jäänyt loppu. Toisaalta öljyn käsittelyssä voidaan tehdä virhe käyttämällä öljytyypille tai -laadulle soveltumattomia menetelmiä, esimerkiksi epähuomiossa käytetään soveltumatonta käytettyä suodatinta tai jopa jäteöljypumppua. Kiireessä myös voi jäädä varmistamatta että puhdistusmenetelmä on riittävä.

Virheitä käsittelyssä voidaan rajoittaa hyvällä öljyn varastointi logiikalla ja käsittelymenetelmillä. Käsittelyssä on kuitenkin oltava tehokas mutta kriittisiä virheitä tulee välttää.

7. Öljyn hävityskustannukset

Käytetyn öljyn hävityskustannukset ovat usein hyvin pienet mutta eräissä tapauksissa ne voivat moninkertaistua. Esimerkiksi suomalainen öljyjätteen käsittelyyn erikoistunut yritys on asettanut vastaanotetulle öljylle sinänsä väljät laatuvaatimukset mutta joiden ylittämisestä koituu huonoimmassa tapauksessa merkittäviä kustannuksia.

Käytetyn jäteöljyn hyödyntämiselle asettaa erityisiä rajoitteita esimerkiksi öljyyn joutunut vesi, liuotin kemikaalit, PCB yhdisteet ja muut epäpuhtaudet. Mikäli näiden ylimääräisten aineiden pitoisuus ylittää vastaanottajan enimmäisrajat, öljy joudutaan käsittelemään ongelmajätteenä, jolloin sen käsittelykustannuksista voi syntyä merkittävä kulu.

8. Öljyn vaihtoon käytetyt työresurssit

Öljyn vaihtoon kuluu yleensä yllättävän paljon aikaa. Kohteen oikea oppinen valutus, tarvittava pohjasakan huuhtelu ja uuden öljyn lisäys ei välttämättä käy kädenkäänteessä. On hyvä myös huomata että usein öljyn vaihdon yhteydessä voidaan tarkastaa kohteen elektroniikkaa, jolloin työn toteuttajien keskinäinen yhteistyö ja tiedonsiirto on tärkeää.

Työresurssien tarpeeseen vaikuttaa muun muassa käytetyt työvälineiden tehokkuus ja ympäristöominaisuudet. Mikäli kohteen öljyn vaihto joudutaan tekemään ulkoilmassa talvikelillä ja ellei uutta öljyä ole huomattu pitää lämpimänä (öljytyypistä riippuen, viskositeetti kaksinkertaistuu noin 8 asteen välein), sen pumppauksessa voi kulua yllättävän pitkä aika.

9. Öljyn vaihtoon käytetyt materiaaliresurssit

Öljyn vaihtoon tarvitaan yleensä vähintään valutusastioita ja, ainakin öljyroiskeisiin varautumiseen, imeytysliinoja ja -aineita, joiden menekki luonnollisesti riippuu työnsuorittajien huolellisuudesta ja ammattitaidosta. Jos noudatetaan huolellista lisäysmenetelmää, öljyerälle käytetään uutta riittävää suodatuspatruunaa ja käytettävä lisäyslaitteisto huuhdellaan lisättävällä öljyllä ennen lisäystä.

Käsittelylaitteiston valinnassa tulisi suosia ratkaisuja joiden laatu on riittävä ja yksikkökustannukset riittävän alhaiset että käsittelyssä turmeltuneet voidaan korvata uusilla ilman liian suuria taloudellisia uhrauksia. Jos suodattimen vaihdon kustannus on liian korkea, sitä ei raaskita vaihtaa riittävän usein vaan käytännössä riskeerataan laitteiston kestävyys venyttämällä suodattimen vaihtoväliä. Samoin on käytettävien imeytysmateriaalien kanssa.

Käytettäessä öljynkäsittelyvälineitä, esimerkiksi öljyn siirtopumppuja, tulisi aina varautua laitteistojen puhdistukseen ja aiemman käsitellyn öljyn huuhteluun pois laitteistosta. Aiemmin käytetty öljy ei välttämättä ole ollut kemiallisesti yhteensopivaa uuden öljyn kanssa, jolloin sekoittuminen riskeeraa öljyjen ominaisuuksien heikentymisen tai jopa käyttöön kelpaamattomuuden. Luonnollisesti huolellisesti tähän asti hankitun arvokkaan öljyn pilaaminen ennen käyttöä, maksimoi öljyn käytön kustannuksen.

10. Öljyn kunnonvalvontakustannukset

Moderni öljyn käyttäjä valvoo käytettävän öljyn kuntoa riittävällä tarkkuudella. Riittävä tarkkuus arvioidaan tapauskohtaisesti, vaihdellen muutaman vuoden välein tehtävästä näytteen laboratorioanalyysistä jatkuvaan öljyn laadun valvontaan. Kuten aiemmin mainittiin, öljyntoimittajilla on tarjota laboratoriopalveluita perustason seurantaan ja suuremmille asiakkaille jopa kohteessa. Palveluita löytyy myös kolmansilta osapuolilta, joiden avulla myös jatkuva valvonta on mahdollista toteuttaa.

Yleisesti vähimmäisvaatimuksena pidetään riittävää öljyn puhtautta ja oikeaa viskositeettiä. Mikäli öljyn käyttöolosuhteet ovat kunnossa, yleensä viskositeetin muutokset ilman ulkoisia elementtejä öljyssä ovat erittäin harvinaisia. Puhtaudenvalvonta on vähimmäisvaatimus vähänkin kriittiselle tai merkittävälle käyttö-öljylle.

Öljyn puhtauden perusmenetelmäksi on yleistynyt partikkelien laskentaan perustuva ISO 4406:1999 menetelmä, jolla voidaan yleensä todeta öljyn sisältämien partikkelien riittävän alhainen taso mutta ei yleensä öljyn epäpuhtausmääriä tai -laatuja. Puhtaustasoa varten myös epäpuhtausmäärien ja laatujen tarkastelu laadullisesti esimerkiksi sovelletulla ISO 4405 menetelmällä on suositeltavaa. Tarkemmilla menetelmillä voidaan tunnistaa eri epäpuhtauslaadut ja sen perusteella soveltaa eri korjaavat toimenpiteet.

Automaattisesti öljyn ominaisuuksien laadulliseen valvontaan on kehitetty valvontamenetelmiä, joiden hyödyntäminen on suositeltavaa mikäli öljyjärjestelmä on kriittinen ja häiriöt heijastuisivat laajasti myös ympäröiviin järjestelmiin ja tuotantoon. Oikein valitulla valvonta menetelmällä voidaan havaita hyvin erityyppiset muutokset öljyn laadussa ja ehditään puuttumaan vakaviinkin kriittisiin vaurioiden alkuihin.

Valvontakustannusten luonne riippuu niiden kustannustasosta ja oikein valitusta laajuudesta. Ylimitoitettu seuranta aiheuttaa kustannuksia, joiden takaisin maksu ei välttämättä ole realistista mutta liian vähäiseksi mitoitettu valvonta riskeeraa öljyn, laitteiston sekä tuotannon häiriöttömyyden.

11. Öljyn kunnon heikentymisen kustannukset – vanhentuminen, likaantuminen, kostuminen tai saastuminen

Öljyn suunnittelematon kunnon heikentyminen vaarantaa häiriöttömän tuotannon, laitteistot ja lopulta lisää öljyn käyttökustannuksia merkittävästi. On aina suositeltavaa ehkäistä suunnittelematon kunnon heikentyminen ehkäisemällä ulkopuolisien epäpuhtauksien pääsy öljyyn niin käsittelyvaiheessa kuin käyttövaiheessa. Ulkopuolisten epäpuhtauksien pääsy järjestelmään voidaan ennalta ehkäistä huolellisuudella ja hyvin valituilla lisävarusteilla.

Ulkopuoliset epäpuhtaudet saattavat muuttaa öljyn ominaisuuksia, vaikuttaa sen käyttöominaisuuksiin ja ennen kaikkea laitteiston käyttöikään ja käyttövarmuuteen. Vesipitoisuus heikentää öljyn voiteluominaisuuksia, vanhentaa öljyä ja suurissa järjestelmissä luo esimerkiksi olosuhteet jossa öljyyn voi syntyä bakteerikasvustoja. Nämä kaikki vaarantavat öljyn käyttöiän ja järjestelmän käyttövarmuuden.

Öljyn ennen aikainen vanhentuminen aiheuttaa öljyyn kerääntyviä vanhentumistuotteita, joilla on monia haitallisia vaikutuksia järjestelmään. Hajoamistuotteista osa ovat happamia tuotteita, jotka esimerkiksi kovettavat tiivisteitä ja aiheuttavat siten tiiviste vuotoja ja laitteiston käyttöhäiriöitä. Herkissä hydrauliikoissa vanhentumistuotteet jumiuttavat servo- ja propoventtiileitä. Järjestelmään kertyessä merkittävissä määrin epäpuhtauksia joudutaan öljyn vaihdon yhteydessä tekemään hyvin perusteellinen huuhtelu, joka aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.

Järjestelmästä irtoavat metalliset epäpuhtaudet ovat öljyn kiertoon joutuessaan suuri riski järjestelmän käyttövarmuudelle. Tavanomaisten linjasuodattimien tarkkuuden ollessa riittämätön poistamaan suurinta osaa hiovia partikkeleita, laitteistovaurion estämiseksi on öljyn kuntovarmistettavat erillisellä suodatuslaitteistolla, jolla saadaan myös pienet partikkelit pois järjestelmästä. Hämmentävästi yhä vieläkään kaikissa tapauksissa ei ole tunnistettu loogista ongelmaa mitata öljyn puhtautta alkaen 4 mikronin partikkeleista (ISO 4406:1999 menetelmän alaraja) mutta käyttää suodatukseen yhä karkeampaa 10-15 mikronin suodatusta.

Kaikki epäpuhtaudet aiheuttavat lisäkustannuksia vaurioiden, häiriöiden ja elinkaaren lyhentymisen kautta. Epäpuhtauspitoisuuksia on suositeltavaa valvoa ja niiden pitoisuuksiin on suositeltavaa myös puuttua.

12. Laitteiston seisokkikustannus öljyn vaihdon ja huollon ajalta

Laitteistojen suunnitellut ja suunnittelemattomat huollot ja seisokit aiheuttavat häiriöitä tuotannolle, joiden kustannusvaikutus riippuu luonnollisesti alasta ja tuotannosta. Suunnittelemattomien huoltojen aiheuttamat seisokkien häiriöt voivat olla laajoja ja kustannukset hyvin moninaisia lähtien jopa toimitusvarmuuden heikentymisestä ja toimitussakoista.

Suunniteltujen huoltojen aiheuttamat häiriöt ovat pienempiä mutta toisaalta välttämättömien huoltojen määrän vähentyessä huoltoseisakkien tarve vähenee, jolloin kokonaistuotanto ymmärrettävästi kasvaa merkittävästi.

13. Rahoituskulut öljyn käyttöön sitoutuneista pääomista

Usein rahoituskuluja ei oteta huomioon öljyn käyttöön liittyvänä kustannuksena mutta ne ovat yleensä aina merkittävät mikäli puhutaan nykyaikaisista kustannuksiltaan kalliimman hintaluokan öljyistä. Öljyihin sitoutuneet kokonaispääomat voivat nousta merkittäviin määriin, jolloin suorat pääomien rahoituskustannukset tai vielä suuremmat vaihtoehtoisen investoinnin tuoton menetykset nousevat merkittäväksi kustannustekijäksi.

Rahoituskulujen määrään vaikuttaa esimerkiksi jatkuvasti varastossa vaadittavien öljylaatujen määrä, öljylaatujen käyttöikä eli elinkaari sekä luonnollisesti öljyjen ylläpitoon vaadittavien laitteisto- ja henkilöstöresurssien ylläpito. Tavanomaisesti öljyn ostohintaan sitoutuneet pääomat ovat vain osa kokonaispääomasta mitä sitoutuu ylläpitoon.

Rahoituskulut voidaan laskea sitoutuneen pääoman korkokustannuksen kautta tai vaihtoehtoisesti sitoutuneen pääoman vaihtoehtoisen tuoton menetyksen kautta. Suorat korkokustannukset voidaan yksinkertaisesti laskea valitsemalla soveltuvan tason yleinen markkinakorko. Mikäli halutaan tarkastella kustannuksia öljyyn sidotun pääoman vaihtoehtoisen investoinnin kautta, pitää organisaation sisällä arvioida tapauskohtaisesti soveltuvaa korkotasoa.

Rahoituksessa on myös aina huomioitava että investoinnit syrjäyttävät toisia investointeja jolloin yhteen kohteeseen investoidut pääomat ovat pois muista kohteista, jolloin organisaation tulee harkita mihin yleensä hieman liian vähäiset pääomat ovat järkevintä investoida ja tehdä valintoja kokonaisuus huomioiden.

Kokonaisuus vaatii harkintaa

Öljyn elinkaarikustannusten määrittäminen on lähtökohtaisesti yksinkertaista mutta vaatii yleensä hyvin monien käytännön ja organisaation strategisten seikkojen huomioimista. Yleensä vaaditaan myös laaja-alaisesti järjestelmien ja öljyjen tuntemusta sekä organisaation kunnossapitoresurssien läpikäymistä.

Elinkaarilaskenta vaikuttaa strategisiin päätöksiin

Kuten yllä läpikäytyjen aspektien moninaisuudesta käy ilmi, öljyjen elinkaarikustannuksia tarkasteltaessa voidaan tunnistaa paljon säästökohteita ja kehityspotentiaalia kokonaisuudesta. Kuitenkin säästöt vaativat monipuolista kehittämistä organisaatiossa ja erityisesti johdon sitoutumista tavoitteisiin.

Elinkaarikustannusten laskenta antaa keskijohdolle ja ylemmälle johdolle strategiset työkalut muokata toiminnan kustannusrakennetta, tunnistaa ne riskit mitkä organisaatio haluaa itse kantaa ja tarvittaessa puuttua hallitsemattomiin riskeihin ja kuluihin.

Kustannuslaskennan laajuus on haaste

Monet elinkaarikustannuksiin liittyvät näkökulmat ovat organisaation strategisia valintoja, jolloin kustannusten kertymiseen vaikuttavat päätökset tulee tehdä riittävän korkealla organisaatiossa. Hyvän hallintotavan periaatteiden mukaan vastuussa olevalla luotettavuus-, käyttö- tai kunnossapito-organisaatiolla tulee olla riittävän laajat valtuudet vaikuttaa kulujen muodostumistapaan ja -määrään.

Kuten yltä käy ilmi, elinkaarikustannukset jakautuvat hyvin laajasti eri kustannuspaikoille, jolloin käytössä ja hallinnossa on tehtävä yleensä erikseen öljyn käyttökustannusten ristiinanalyysi, jotta kokonaiselinkaarikustannukset voidaan määrittää.

Fluid Intelligence ratkaisut – käyttövarmuutta ja kustannussäästöjä

Fluid Intelligencen ratkaisut tähtäävät asiakkaittensa öljyjen elinkaarikustannusten hallintaan ja laskemiseen laitteiston käyttövarmuutta parantavalla tavalla. Keskittyessämme edellä mainittuihin seikkoihin voidaan kokemuksemme ja muutamien kollegoidemme mukaan saavuttaa jopa 50% säästöt perinteisiin menetelmiin verrattuna.

Lisätietoja

Fluid Intelligence Oy

Mikko Oksanen, mikko.oksanen@fluidintelligence.fi, puh. 050 308 6554