Kesällä 2017 Fluid Intelligence toteutti yhdessä asiakkaansa kanssa varsin kattavan tilastollisen tutkimuksen liikkuvan kaluston poisvaihdettujen öljyjen käyttökunnoista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää öljyn kierrätyksen kannalta parempia menetelmiä kerätä öljyä. Hankkeen myötä syntyi mielenkiintoista vertailutietoa öljyjen kunnosta öljynvaihdon hetkellä.

Tässä artikkelissa esitetään lyhyet kuvaukset tutkimuksesta, johtopäätöksistä ja vaihtoehtoisista toimintastrategioista. Aineisto oli noin 110 näytteen laajuinen ja sisälsi näytteitä 20 kohteesta. Öljytyyppejä oli kokonaisuudessaan 15 kappaletta, joista puolet moottoriöljyjä ja puolet vaihteisto- & hydrauliikkaöljyjä. Aineistosta tehtiin eri laajuiset testit riippuen kohteen öljystä. Kaikista näytteistä mitattiin ISO VG viskositeetti 40 ja 100 Celsius asteessa, sekä määritettiin viskositeetti-indeksi. Tämän lisäksi mitattiin ICP lisäaine- ja kulumametallit.

Kunnossapitoperiaattena oli aikataulun mukaan tai konerikon yhteydessä tehtävä öljyn vaihto. Näytteet otettiin öljyn vaihdon tai huollon yhteydessä.

Kokonaistulokset

Kokonaistulokset olivat mielenkiintoisia vaikkakaan eivät yllätyksellisiä. Merkittävin löydös oli, että viskositeetti oli muuttunut käyttökelvottomaksi eli ISO VG suosituksesta yli ±10% vain kahdeksassa tapauksessa (7%). Epäpuhtauksien vuoksi öljyn käyttökelvottomuus ilmeni 73 tapauksessa (66%). Käyttökelpoinen öljy vaihdettiin pois yhteensä 30 kohteesta (27%). Lisäaineistus vastasi uutta öljyä kaikissa kohteissa.

Suuressa osassa näytteitä epäpuhtauksien määrä oli hälyttävä. Tämä johtuu pääosin toimintaympäristön haastavuudesta. Epäpuhtauksien luonnetta tarkasteltaessa voitiin todeta, että näiden tyypeissä oli käyttökohteittain huomattavia eroja.

Toisaalta viskositeetin muutosten vähäisyys yllätti tutkimusta tehdessä. Öljyjen käyttökelpoisuuteen eivät vaikuttaneet niinkään öljyn ominaisuuksien loppuminen vaan käyttöympäristöstä tuleet epäpuhtaudet.

Tavatut epäpuhtaustyypit

Epäpuhtaustyyppejä todettiin useita erilaisia, joista pääasiallisesti esiintyi hiekka/kiviainespöly, metallit ja vesi.

Tämän lisäksi lisäaine- ja kulumametallikoostumukset paljastivat että 40 kohteessa (33 %) oli kehittymässä vakava vaurio. Nämä vaativat välitöntä tarkempaa huomiota, vaikka laitteisto olisikin käyttökelpoinen vaihtohetkellä. Lisäainepitoisuudet olivat säilyneet suhteellisen vakaana kaikissa kohteissa.

Puhtausanalyyseissä huomionarvoista oli, että epäpuhtauksissa ei löytynyt juurikaan öljyn vanhentumistuotteita, johtuen lyhyistä vaihtoväleistä ja nuorehkosta konekannasta.

Puhtausanalyysin tulokset olivat vaihtelevia

Toisinaan vain öljyjärjestelmän huuhtelu auttaa

Kohteiden öljyjen kunnossa oli huomattavia eroja. Hyvin usein huono öljyn puhtaustaso (38 näytettä) yhdistyi selviin merkkeihin alkavasta laitevauriosta (30 kohdetta).

Käyttövarmuuden ylläpitämiseksi näihin kohteisiin olisi tehtävä kattava huolto sekä öljyn vaihdon yhteydessä öljyjärjestelmän huuhtelu potentiaalisten vaurioiden ehkäisemiseksi. Vain kahdeksassa kohteessa öljyssä ei ollut merkkejä laitevauriosta.

Toisaalta, kokonaisuuden kannalta kaikki vakavat epäpuhtaustulokset ja niiden juurisyyt on on syytä selvittää ja pohtia miten jatkossa voidaan ehkäistä vakavat öljyn puhtautta vaarantavat likaantumiset. Epäpuhtauksien kertymiseen puuttuminen on ennakoivaa ja kustannustehokasta huoltotoimintaa parhaimmillaan.

Öljyn kunnon heikentymisen vaikutukset

Öljyn kunnon heikentymisellä on vakavat vaikutukset laitteistojen käyttövarmuuteeen ja sen myötä operatiiviseen suorituskykyyn ja liiketoiminnan kannattavuuteen. Öljyn ydin tehtäviin laitteistossa kuuluvat esimerkiksi eri metallipintojen erottaminen toisistaan voitelukalvolla, voimansiirto sekä ja lämmönsiirto kohteesta pois. Kaikki nämä ovat tehtäviä, joissa epäpuhtaudet heikentävät öljyn suorituskykyä.

Epäpuhtauksien kertymisnopeus riippuu epäpuhtauden lähteestä ja kertymisprosessista, joka saattaa vaihdella kohteissa huomattavasti. Vakavimmat seuraukset ovat kovilla epäpuhtauksilla, esimerkiksi metalleilla. Myös pehmeämmät epäpuhtaudet saattavat aiheuttaa ongelmia niiden kertyessä laakereihin ja venttiileihin haitaten jäähdytystä ja liukupintojen luistoa.

Yksinkertaiset toimenpiteet öljyn käyttökunnon varmistamiseksi

Tutkimuksessa todennettuihin ongelmiin puuttuminen on mahdollista useilla eri strategioilla.

1. Ehkäistään epäpuhtauksien kertyminen käytön aikana öljyjärjestelmiin huolehtimalla järjestelmien tiiveydestä ja huohotuksen suodatuksesta.

Esim. Riskienhallintapalvelut ja huohottimet (erikoisosia)

2. Ylläpidetään kohteiden öljyt puhtaana käsittelemällä öljyjä puhtailla astioilla.

Koulutus ja riskienhallinta palvelut

3. Käsitellään öljyt puhtaaksi aina ennen käyttöönottoa ja siirretään öljyt käyttökohteeseen soveltuvalla siirtopumpulla.

Esim. NTF tuotteet

4. Seurataan öljyjen käyttökuntoa suunnitelmallisesti ja puututaan poikkeamiin ajoissa.

Fluid Monitoring + asiantuntijapalvelut.

5. Varmistetaan että organisaatiossa vastuu ja mahdollisuudet käyttövarmuuden takaamisesta kohtaavat

Riskienhallinta ja asiantuntijapalvelut

Epäpuhtaudet vaarantavat käyttövarmuuden

Tutkimuksen kohteiden öljyjen epäpuhtaudet vaikuttivat suurimman osan käyttövarmuuteen. Viskositeetti oli ongelma vain pienessä osassa kohteita. Laajan analyysin tietojen pohjalta saimme kokonaiskuvan tilanteesta ja mahdollistamme tekemisen suunnitelmallisen ja jatkuvan parantamisen.

Tällä tutkimuksella luotiin perusta ryhtyä muodostamaan käsitystä öljyn elinkaarikustannuksesta kohteessa. Lisääntyneen tietämyksen pohjalta voidaanhuoltostrategioita jatkokehittää entistä enemmän ennakoivaan sekä kustannustasoa että toimintavarmuutta optimoivaan suuntaan.

Jatkossa kohteiden kuntoa tarkkaillaan aika ajoin vastaavalla laajuudella ja tutkitaan mikä käytännön vaikutus kehitetyillä huoltostrategioilla on laitteistojen öljyjen käyttökuntoon.

Lisää tuloksista myöhemmin tänä vuonna. Tutkimuksesta on tarvittaessa saatavissa lisätietoja lähettämällä meille viestiä.